Ei kannata olla nainen, valikoiva miesten suhteen ja seksiriippuvainen samaan aikaan. Huonoa miestäkään ei kannata ottaa, ja hyviä kävelee äärettömän harvoin vastaan. Saattaa myöskin olla, että piilositoutumiskammoinen mieltää miehen kulutustavarana, jonka voi helposti blogata esimerkiksi baarista ja heittää sitten rappukäytävään muutaman tunnin kuluttua. Valveutuneena ja luonnosta välittävänä ihmisenä voisin jopa ajatella tekeväni jatkuvaa avokauppaa. Silmää miellyttävän miehen voi saada kaapattua kotiinsa ilman pelkoa sitoutumisesta. Jos vaikka nyt törmäisin Milo -nimiseen heppuun salilla ja pyytäisin tyyppiä auttamaan sängyn siirrossa kotonani. Milo olisi ehkäpä ihan helposti houkuteltavissa luokseni ja sitten sovittelisimme muutaman tunnin toisiamme. Kokeilun päätteeksi voisin tehdä päätökseni. Otanko vai jätänkö. Jos jättäisin, toimittaisin Milon takaisin kuntosalille lämpimän hymyn kera. Jos ottaisin, maksaisin hyvän kaupan monta vuotta kestävällä rakkaudella (johon tietysti kuuluu muutamia oheisjuttuja).  Aina kauppoja ei siis tule, saattaisin silti pitää tavarasta, vaikka päätyisin kauppojen raukeamiseen. Kaikkea silmää miellyttävää ei todellakaan tarvitse omistaa, ja joskus se voi jopa olla mahdotonta, jos käy ilmi että avokaupassa kokeiltu mies onkin jo myyty muualle. 

Viimeisimmästä seksikkäästä päivästä on jo yli kaksi kuukautta, mikä on kaikilla kaavoilla laskettuna liian pitkä aika. Olosuhteiden pakosta ja eräänlaisesta valikoivuudesta johtuen olen näyttänyt kämmentä muutamalle tyypille. Pieni pakkomielteeni nimittäin vetää katsetta tiettyyn suuntaan. Tiedättehän sen tunteen? "Haluan juuri tuon tyypin nussimaan mua nyt heti tänne!". En ole kumminkaan kovin selkeästi sitä näyttänyt että haluan, enkä aloitetta tehnyt, kyseisessä tapauksessa uskon ajoituksen voimaan. Selvää se kuitenkin on, että myös tuo tyyppi haluaa mut alasti syliinsä istumaan. En halua koko ajan kirjoittaa "tyypistä", joten annan henkilölle nimen "Henkka", vaikkei se hänen oikea nimensä olekaan. Epäselvää on, että onko Henkalla jo vakihoito vai jopa vakiseukki* kierroksessa. Olen ajatellut tarkkailla tilannetta pari viikkoa, ja jos siltä näyttää, niin jätän Henkan suosiolla rauhaan. Helppoahan se olisi toinen heikolla hetkellään vietellä, mutta vähän liian rumaa kuitenkin. En halua kenenkään kiukkuisen muikin laukusta päähäni. Kyseiset episodit jo kokeneena tiedän tilanteen tylyyden.  Nimimerkillä edelleen mustia katseita selässä ulkona liikkuessa. Jonkun ratkaisun kyllä toivoisin ilmaantuvan tähän tilanteeseen. Jos en oikeasti voi saada Henkkaa tällä erää, voisin ryhtyä jahtamaan jotain uutta hoitoa. Seksinpuute on kuitenkin jo niinkin huipussaan, että vähempikin riittäisi. Henkalta vaan tietäisin mitä saan, ja se mitä saisin, aiheuttaa jo ajatuksena ihania kylmiä väreitä. Uuh!

*seukki=seurustelukumppani